Martina Reuter Neueste Einträge (5)
Viele Jahre arbeitet Martina Reuter als TV Stylistin vor und hinter der Kamera. Martina Reuter moderiert bei HSE 24, Guten Morgen Österreich u.v.m. Als erfahrene Fernsehfrau sind Kommunikationsfreude und Begeisterungsfähigkeit Martina Reuters Markenzeichen! Wiener Schmäh, ein Talent für das richtige. Martina Reuter. likes · talking about this. Moderation- Tele Shopping- Stylistin-TV Conception-Musik Promotion-Casting-Artist. Martina Reuter. Gefällt Mal · Personen sprechen darüber. Moderation- Tele Shopping- Stylistin-TV Conception-Musik Promotion-Casting-Artist. Die NÖN-Fashiontalk-Lady Martina Reuter und der Filmemacher Rudi Dolezal sind kein Paar mehr. Martina Reuter. REUTERIN TV Moderatorin mit Schmäh ORF Style Expertin HSE24//ORF// RADIO WIEN// BILD //NÖN ORF Nachlese Happy Mum. Diese Frau ist ein wahres Kraftpaket – und eigentlich auch schon fast Kraftfahrerin, denn die quirlige Mode-Expertin Martina Reuter (40) ist in.
To learn more, view our Privacy Policy. Log In Sign Up. Add Social Profiles Facebook, Twitter, etc. Unfollow Follow Unblock.
Other Affiliations:. Antiikin filosofia ja aatemaailma more. View on doria. Save to Library. Descartes, sukupuoli ja kartesiolaisen subjektin kritiikki more.
Physiognomy as Science and Art more. Lavater attempted to systematize principles on which we could detect human character traits and dispositions by observing the physical appearance of persons.
Lavater combined. Philosophy of Psychology. Reading Strategies. Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä.
Ilmoita uusista kommenteista sähköpostilla. Ilmoita uusista artikkeleista sähköpostilla. Martina Reuter forskar i filosofins historia vid Helsingfors universitet.
Hon vill arbeta för en jämlik utbildning, som respekterar bildningens egna villkor. Martina Reuter työskentelee filosofian historian tutkijana Helsingin yliopistossa.
Hän haluaa taistella tasavertaisen ja sivistyksen omia ehtoja kunnioittavan koulutuksen puolesta. Tasa-arvoinen opetus luokkayhteiskunnassa. Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.
Martina Reuter. Martina Olen vuotias filosofian dosentti ja työskentelen tällä hetkellä tutkijana Helsingin ylipistossa.
Siksi systeemi aktualisoi perustavan väkivallan aina ollessaan uhattuna. Gilles Deleuze — puolusti Bataillen tavoin nietzschemäisen voimakkaasti heikkoutta ja toisin ajattelemisen mahdollisuutta yhteisöissä eroten siten fasistisesta orjuuttamisesta.
Nietzscheläinen voima oli Deleuzelle kuten myös Bataillelle inhimillisen olemassaolon intohimojen vapaata leikkiä. Deleuze pohti myös monissa teksteissään yhteisöllisyyden ongelmaa.
Deleuzen ontologisen perusajatuksen mukaan oleminen on yksiäänistä mutta siten, että eriytyminen on suhteessa olemiseen aina ensisijaista. Vaikka kokemukset ohjaavat, muokkaavat ja suuntaavat meitä suhteessa koettuun, on Deleuzella identiteettityössä aina mukana myös toisin tekemisen mahdollisuus.
Deleuze näkee tämän radikaalin toisin ajattelun ilmenevän Herman Melvillen luomassa Bartleby-hahmossa.
Bartleby toistaa vastauksissaan työnantajalleen samankaltaista kaavaa: Rohkenisin, etten I would prefer not to.
Deleuzen mukaan Bartlebyssä tiivistyy yhteisöllisen pragmatismin kaksinainen ydin. Yhteisöjä muodostettaessa tulee yhtäältä vastustaa yksittäisyyksiä, jotka asettavat ihmiset toisiaan vasten, mutta toisaalta myös universaaleja kokonaisuuksia, jotka sulattavat sielut yhteen jonkin suuren aatteen, rakkauden, hyväntekeväisyyden tai vaikkapa isänmaan nimessä.
Tämä luova jännite pitää yhteisön toimintakykyisenä. Perustaa etsivän aikamme perustava kysymys on siksi arvioida, voisiko olla olemassa sivistystä, joka ei tarvitsisi tuekseen edellä kuvaillun kaltaista yhteisön ulkopuolelle sulkevaa ja alistavaa hegemoniaa, kuten kansallisvaltiollinen ajattelu tai globaali talous?
Tämä ajatus tuli mieleen ryhtyessäni näin vaalien alla perehtymään Kansanvalistusseuran avaamaan Sivistys-vaalikoneeseen.
Selkeimmin prosessi näkyy mainoksissa. Mainosten tuotteet ovat imperatiivisen suvereniteetin ilmentymiä, esineiksi tuloja: hyödyttömän hyödylliseksi tuloa homogeenisen kapitalistisen talouskasvun tukemiseksi.
Juo activiaa, niin mahasi toimii paremmin. Kuuntele ravitsemusterapeutin ohjeita, niin jaksat enemmän ja olet tehokkaampi tuotannollisesti.
Lika, tehottomuus on taustalla kummittelemassa, mutta se kielletään ja koetetaan sulkea ulos. Yhteisöt toimivat niin kauan kuin lika eli kuolema tunnustetaan, jotta kuoleman torjunnasta ei tarvitsisi tehdä bisnestä.
Näillä sanoilla he tuottavat uuden kielen mahdollisuuden, joka näkee asiat toisin kuin vallitseva kieli. Siksi, hyvä lukija, rohkenisin, etten sano tästä asiasta enää yhtään enempää….
Ilkka Levä on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa. Istuin laskiaissunnuntaina poikaystäväni kanssa bussissa, jossa oli paljon lapsia vanhempiensa kanssa matkalla pulkkamäkeen.
Bussin keskiosassa olivat kahdet lastenrattaat. Huomiomme kiinnittyi lastenrattaista toisiin, jonka asukki pyrki kovasti tekemään tuttavuutta toisissa rattaissa olevan ikätoverinsa kanssa.
Harmi kyllä, sitä kaveria ei kiinnostanut tutustua, koska päikkärit oli kesken. Tässä ei sinänsä ollut mitään kovin yllättävää, mutta kun huomio kiinnittyi lastenrattaiden kanssa matkustaviin vanhempiin, jokin asia oli toisin kuin olimme tottuneet.
Molempien lastenrattaiden ohjaksissa oli isä — ja vieläpä ilman lastensa äitiä. Tällaiseen näkyyn törmää kovin harvoin arkisin, jolloin busseihin vauvaikäisten lastensa kanssa ponnekkaasti pyrkivät ovat lähestulkoon aina äitejä.
Isät käyttävätkin vain alle seitsemän prosenttia kaikista vanhempainrahapäivistä. Osuus on hieman alle kaksinkertaistunut 15 vuodessa.
Nykyisellä kehitystahdilla samansuuruiseen käyttöön päästäisiin noin vuoden kuluttua. Miten kehitystä sitten voisi nopeuttaa?
Tai pitäisikö sitä edes nopeuttaa? Esimerkiksi näiden kysymysten kimpussa lapsiasianvaltuutettu Maria Kaisa Aulan työryhmä paini puolitoista vuotta.
Nykyisen vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista lähdettiin selvittämään juurikin siksi, että isiä halutaan kannustaa nykyistä paremmin vanhempainvapaiden käyttöön.
Tavoitteena oli myös vanhemmuuden tukeminen yleensä sekä vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvien kustannusten korvaamisen parantaminen. Selvityksessä luvattiin ottaa huomioon uusin tutkimustieto lasten hyvinvoinnista sekä isäkiintiöiden vaikutuksesta vanhempainvapaiden pitämiseen ja äitien pitämien perhevapaiden vaikutuksista naisten työmarkkina-asemaan.
Tehtävänasettelustakin voi jo huomata, että kyseessä on yksi aikamme merkittävimmistä sukupuolten väliseen tasa-arvoon vaikuttavista uudistuksista.
Tarkoituksena on siis vahvistaa isien asemaa perheissä ja äitien asemaa työmarkkinoilla. Olinkin raportin julkistamistilaisuudessa aika täpinöissäni kuuntelemassa, mihin tuloksiin työryhmä oli tullut.
Mitä siis seuraavan hallituksen on työryhmän mielestään asialle tehtävä? Ensiksikin työryhmä ei ollut päässyt yksimielisyyteen uudistuksen rahoituksesta.
Toiseksi työryhmä ei tarjonnut yhtä mallia uudistuksen pohjaksi vaan kolme: mallit A, B ja C! Kaikille malleille yhteistä on, että ne pidentävät vanhempainvapaata.
Malli A pidentäisi sitä vähiten; se pidentäisi ainoastaan isän osuutta yhdellä kuukaudella. Malli B pidentäisi puolestaan eniten vanhempien yhdessä jakamaa osuutta.
EK puolestaan vastusteli kaikenlaisia muutoksia vanhempainvapaajärjestelmään. EK tuntuu ajattelevan, että meillä on käyttämättä vielä joku taikuutta lähentelevä asennekampanja tasaisemmin jaettujen vanhempainvapaiden saavuttamiseksi nykyjärjestelmän puitteissa.
Maria Kaisa Aula myönsi, että työryhmässä ei ehditty kunnolla tehdä ehdotettujen mallien vaikutusten arviointia. Mutta mitä sanoo tutkimustieto, joka työryhmässä luvattiin ottaa huomioon?
Vaikkakin vanhempien samanaikainen vanhempainvapaan käyttö jota korostetaan mallissa B on varmasti jonkin ajan ihan perusteltua yhteisen vanhemmuuden opettelemiseksi, vain isille kiintiöidyistä osuuksista ei pidä luopua.
Pohjoismaista saadun kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että isät käyttävät niitä vapaita, jotka ovat heille erikseen kiintiöity ja jotka perhe muuten menettäisi.
Lisäksi malli normalisoisi isien vapaan käytön. Vanhempainvapaiden tasainen jakaminen lapsen kaikkien vanhempien kesken tasoittaisi nyt erityisesti naisten työuraan kohdistuvia katkoksia ja näin myös sukupuolten välisiä palkka- ja eläke-eroja.
Myös synnytysikäisten naisten syrjintä työmarkkinoilla, mikä koskee siis myös lapsettomia naisia, vähenisi. Tätä asiaa pitää edelleen jankuttaa niin paljon, että välillä tuntuu, että malli halutaan tarkoituksella ymmärtää väärin jonakin pakkokeinona.
Entä miten niiden kahden isän bussimatka sujui? Kun toisen oli aika jäädä pois, tapahtui pientä hässäkkää ja hämminkiä, sillä lastenrattaita ei saatu liikkeelle.
Oikeasti sympatiani oli kyllä näiden nuorten isien puolella. Toivottavasti heistä ei tulevaisuudessa tarvitse tehdä näin suurta numeroa. Hehän hoitavat omia lapsiaan!
Riikka Korpinurmi , VTK, jaostosihteeri tasa-arvoasiain neuvottelukunnassa. Lähestyn tätä teemaa ruohonjuuritasolta, tutkijoiden ammatillisten etujen ajamisen sekä oman postdoc-tutkimukseni näkökulmasta.
Tutkin perusteluja suunnitelmatalouden uudistamiselle ja tehostamiselle, mm. Jatkossa mahdollisesti havaitut yhtäläisyydet ovat puhtaasti tarkoituksellisia.
Vuoden yliopistouudistusta, joka teki yliopistoista julkisoikeudellisia yhteisöjä tai säätiöitä, markkinoitiin opetusministeriöstä käsin yliopistojen autonomia lisääntymisenä sekä innovatiivisuuden ja tehokkuuden kasvuna, jota mitataan tutkintojen ja sitaattien määrillä.
Yliopiston johdon tukema tulkinta autonomiasta sellaisena, että se velvoittaa valitsemaan yliopiston hallituksiin enemmistön ulkopuolisia, herätti jo niin voimakasta huolta, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan oli muutettava lakiesitystä tältä osin.
Vielä toissasyksynä Helsingin yliopiston silloinen kansleri pyrki kiistämään eturyhmäedustuksen oikeutuksen yliopiston hallituksen jäseniltä, mikä oli melko avoin yritys lopettaa edustuksellinen demokratia.
Helsingin yliopiston hallitus päätti 8. Aiempi käytäntö oli, että kaikki yli puoleksi vuodeksi työhuoneen saaneet olivat äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia.
Päätöstä voi lähinnä luonnehtia, kauniisti ilmaisten, potkuksi hampaisiin, mitä tulee tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen, monitieteisyyteen ja erityisesti moniarvoisuuteen.
Sen pohjalta suljettiin päätöksenteon ulkopuolelle sellainen tiedeyhteisön osa, jonka opetus- ja tutkimustyön tulokset yhä edelleen sisällytetään yliopiston tieteelliseen taseeseen TUHAT ym.
Päätös heikentää monitieteisen ja -arvoisen, useista lähteistä rahoituksensa saavan tutkimuksen pohjaa, vaikka juuri samaan aikaan apurahansaajien eläketurvaa viimein parannettiin lailla.
Kenties tässä voikin nähdä Helsingin yliopiston kiitoksen väitöskirjatutkimustakin merkittävästi rahoittaneille säätiöille, niille ulkopuolisille tahoille, joiden osuuden rahoituksessa toivotaan kasvavan.
Yliopistojen pätkätyömaailmassa, jota muutamat tenure track -kokeilut eivät äkkiä lopeta, saman ihmisen tehtävät ja rahoitus muuttuvat jatkuvasti.
Muutaman vuoden sisällä päätyy yleensä olemaan niin apurahatutkija, työsuhteinen kuin projektitutkija. Menettääkö tutkija siis pätevyytensä ja kokemuksensa siirtyessään apurahalle?
Päinvastoin, se tulee vähenemään. Toinen on Helsingin yliopiston hallintojohtajan vuonna , toinen Neuvostoliiton pääministerin vuonna ilmaisema näkemys aloittamastaan uudistuksesta.
Aappo Kähönen työskentelee tutkijatohtorina Yhteiskuntahistorian osastolla, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella Helsingin yliopistossa, ja on SATY:n hallituksen jäsen.
Kosygin, Aleksei , Ob ulushenii upravlenii promyishlennostju, sovershenstvovanii plnirovaniia i usilenii ekonomicheskogo stimulirovaniia promyshlennogo proizvodstvo, Dokald na Plenume TsK KPSS 27 sentiabria goda , Moskva: Politizdat, Viimeiset pari vuosikymmentä Suomessa harjoitettua uutta yliopistopolitiikkaa ovat leimanneet vaatimukset toiminnan tehostamisesta, kilpailuttamisesta, tuloksellisuuden arvioinnista ja tähän perustuvasta resurssien uusjaosta.
Aloite on tullut ennen kaikkea elinkeinoelämältä ja valtiovarainministeriöstä — opetusministeriölle on jäänyt lähinnä nöyrän toimeenpanijan rooli.
Kokoomuksella on ollut keskeinen asema tämän politiikan ajamisessa. Taustalla tuntuu siintävän kuva akateemisista ihmisistä laakereillaan lepäävinä laiskanpulskeina vätyksinä, jotka tarvitsevat, ei niinkään porkkanaa vaan keppiä, jotta heidät saataisiin ylipäänsä tekemään mitään.
Yliopisto-opettajan ja -tutkijan ura on kuitenkin mitä suurimmassa määrin kutsumusammatti — palkathan ovat yksityisellä puolella toimiviin saman tason huippuosaajiin verrattuna säälittävän pieniä.
Ja kun kutsumuksesta on kysymys, on yleistä, että yliopistolainen paiskii töitä todella pitkiä päiviä, työtunteja laskematta.
Tyypillisempi akateeminen ihminen onkin työnarkomaani pikemmin kuin mikään työtä vieroksuva nahjus. Äskettäin valmistuneen Tampereen yliopistolla tehdyn laajan suomalaisten yliopistojen tuloksellisuuden kehitystä arvioivan tutkimuksen tulokset puhuvatkin karua kieltään: kaiken tehostamistouhotuksen seurauksena yliopistojen tutkimuksen tuottavuus on — arvioituna tehostamisideologian itse vaalimien tuloksellisuuden mittareiden avulla: tohtorintutkintojen ja tieteellisten julkaisujen määrä suhteessa sijoitettuun rahalliseen panokseen — selvästi laskenut.
Tutkimuksessa yhtenä keskeisenä syynä tälle nähdään ulkopuolisen, kilpailun perusteella jaetun rahoituksen osuuden huomattava lisääntyminen; sen seurauksena tutkijoiden ajasta menee yhä suurempi osa jatkuvaan rahoituksen hakemiseen, hallinnointiin ja raportointiin.
Myös Suomen tieteen tila ja taso -raportti osoitti, että Suomen tieteen suhteellinen taso on notkahtanut; Suomen Akatemian tuoreen viiden maan tiedepolitiikan vertailunkin perusteella syynä siihen näyttää olevan harjoitettu tiedepolitiikka: tohtorinkoulutuksen ylikorostaminen ja kilpailutetun rahoituksen suuri osuus.
Osaamaton tehostamispolitiikka on johtanut tuloksellisuuden laskuun ja suomalaisen tieteen kilpailukyvyn heikkenemiseen.
Nyt on tieteellisesti vahvistettu se, mitä moni yliopistolainen on jo pitkään aavistellut. Tehostamispolitiikka on käytännössä tarkoittanut etenemistä hölmöydestä toiseen.
Moderatorin – Style Expertin – Trendscout – Testimonial – Personal Shopper Martina Reuter ist in Wien geboren und hat dort erfolgreich eine Modeschule. martina reuter wikipedia. Die niederösterreichische Style- und Modeexpertin Martina Reuter versorgt das Land in „Guten Morgen Österreich“ und in der ORF-Nachlese. Martina Reuter. Nach ihrem Modestudium war der gebürtigen Wienerin sofort klar, dass sie die deutsche TV Welt erobern wird. Reuter, Martina. Geburtsdatum: ; Gender: Frau teknox.eudffb/martina-reuter · Impressum · Editorische Notizen · Dank · Kontakt.View on politiskfilosofi. The Significance of Gendered Metaphors more. Publication Date: Publication Name: Hypatia.
Catharine Macaulay and Mary Wollstonecraft on the Will more. The Body at Century's End more. Brook, Barbara. Feminist perspectives on the body.
London and New York: Longman. Butler, Judith. Gender trouble: Feminism and the subversion of identity. New York New York and London: Routledge.
Philosophy , Political Science , and Hypatia. Philosophy and Political Science. Toimin tällä hetkellä useassa Vasemmistoliiton päättävässä elimessä: puoluevaltuustossa, Helsingin Vasemmistoliiton piiritoimikunnassa, Vasemmistonaisten Valtikassa ja ruotsinkielisestä toiminnasta vastaavassa Landsstyrelsenissa.
Edustan puoluettani Helsingin kaupungin opetuslautakunnan ruotsinkielisessä jaostossa ja Euroopan Vasemmistopuolueen koulutuspoliittisessa työryhmässä.
Min specialitet är upplysningstidens filosofi och jag skriver om den tidiga feministen Mary Wollstonecrafts moralfilosofi.
I min ungdom var jag aktiv inom anti-kärnkraftsrörelsen och deltog i miljöaktionerna vid Koijärvi och den Nord-norska älven Alta.
Jag representerar partiet i Helsingfors stads utbildningsnämnds svenska sektion och i det Europeiska vänsterpartiets utbildningspolitiska arbetsgrupp.
Olet kommentoimassa WordPress. Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä.
Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Ilmoita uusista kommenteista sähköpostilla. Ilmoita uusista artikkeleista sähköpostilla.
Martina Reuter forskar i filosofins historia vid Helsingfors universitet. Miten kehitystä sitten voisi nopeuttaa?
Tai pitäisikö sitä edes nopeuttaa? Esimerkiksi näiden kysymysten kimpussa lapsiasianvaltuutettu Maria Kaisa Aulan työryhmä paini puolitoista vuotta.
Nykyisen vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista lähdettiin selvittämään juurikin siksi, että isiä halutaan kannustaa nykyistä paremmin vanhempainvapaiden käyttöön.
Tavoitteena oli myös vanhemmuuden tukeminen yleensä sekä vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvien kustannusten korvaamisen parantaminen.
Selvityksessä luvattiin ottaa huomioon uusin tutkimustieto lasten hyvinvoinnista sekä isäkiintiöiden vaikutuksesta vanhempainvapaiden pitämiseen ja äitien pitämien perhevapaiden vaikutuksista naisten työmarkkina-asemaan.
Tehtävänasettelustakin voi jo huomata, että kyseessä on yksi aikamme merkittävimmistä sukupuolten väliseen tasa-arvoon vaikuttavista uudistuksista.
Tarkoituksena on siis vahvistaa isien asemaa perheissä ja äitien asemaa työmarkkinoilla. Olinkin raportin julkistamistilaisuudessa aika täpinöissäni kuuntelemassa, mihin tuloksiin työryhmä oli tullut.
Mitä siis seuraavan hallituksen on työryhmän mielestään asialle tehtävä? Ensiksikin työryhmä ei ollut päässyt yksimielisyyteen uudistuksen rahoituksesta.
Toiseksi työryhmä ei tarjonnut yhtä mallia uudistuksen pohjaksi vaan kolme: mallit A, B ja C! Kaikille malleille yhteistä on, että ne pidentävät vanhempainvapaata.
Malli A pidentäisi sitä vähiten; se pidentäisi ainoastaan isän osuutta yhdellä kuukaudella. Malli B pidentäisi puolestaan eniten vanhempien yhdessä jakamaa osuutta.
EK puolestaan vastusteli kaikenlaisia muutoksia vanhempainvapaajärjestelmään. EK tuntuu ajattelevan, että meillä on käyttämättä vielä joku taikuutta lähentelevä asennekampanja tasaisemmin jaettujen vanhempainvapaiden saavuttamiseksi nykyjärjestelmän puitteissa.
Maria Kaisa Aula myönsi, että työryhmässä ei ehditty kunnolla tehdä ehdotettujen mallien vaikutusten arviointia. Mutta mitä sanoo tutkimustieto, joka työryhmässä luvattiin ottaa huomioon?
Vaikkakin vanhempien samanaikainen vanhempainvapaan käyttö jota korostetaan mallissa B on varmasti jonkin ajan ihan perusteltua yhteisen vanhemmuuden opettelemiseksi, vain isille kiintiöidyistä osuuksista ei pidä luopua.
Pohjoismaista saadun kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että isät käyttävät niitä vapaita, jotka ovat heille erikseen kiintiöity ja jotka perhe muuten menettäisi.
Lisäksi malli normalisoisi isien vapaan käytön. Vanhempainvapaiden tasainen jakaminen lapsen kaikkien vanhempien kesken tasoittaisi nyt erityisesti naisten työuraan kohdistuvia katkoksia ja näin myös sukupuolten välisiä palkka- ja eläke-eroja.
Myös synnytysikäisten naisten syrjintä työmarkkinoilla, mikä koskee siis myös lapsettomia naisia, vähenisi. Tätä asiaa pitää edelleen jankuttaa niin paljon, että välillä tuntuu, että malli halutaan tarkoituksella ymmärtää väärin jonakin pakkokeinona.
Entä miten niiden kahden isän bussimatka sujui? Kun toisen oli aika jäädä pois, tapahtui pientä hässäkkää ja hämminkiä, sillä lastenrattaita ei saatu liikkeelle.
Oikeasti sympatiani oli kyllä näiden nuorten isien puolella. Toivottavasti heistä ei tulevaisuudessa tarvitse tehdä näin suurta numeroa.
Hehän hoitavat omia lapsiaan! Riikka Korpinurmi , VTK, jaostosihteeri tasa-arvoasiain neuvottelukunnassa. Lähestyn tätä teemaa ruohonjuuritasolta, tutkijoiden ammatillisten etujen ajamisen sekä oman postdoc-tutkimukseni näkökulmasta.
Tutkin perusteluja suunnitelmatalouden uudistamiselle ja tehostamiselle, mm. Jatkossa mahdollisesti havaitut yhtäläisyydet ovat puhtaasti tarkoituksellisia.
Vuoden yliopistouudistusta, joka teki yliopistoista julkisoikeudellisia yhteisöjä tai säätiöitä, markkinoitiin opetusministeriöstä käsin yliopistojen autonomia lisääntymisenä sekä innovatiivisuuden ja tehokkuuden kasvuna, jota mitataan tutkintojen ja sitaattien määrillä.
Yliopiston johdon tukema tulkinta autonomiasta sellaisena, että se velvoittaa valitsemaan yliopiston hallituksiin enemmistön ulkopuolisia, herätti jo niin voimakasta huolta, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan oli muutettava lakiesitystä tältä osin.
Vielä toissasyksynä Helsingin yliopiston silloinen kansleri pyrki kiistämään eturyhmäedustuksen oikeutuksen yliopiston hallituksen jäseniltä, mikä oli melko avoin yritys lopettaa edustuksellinen demokratia.
Helsingin yliopiston hallitus päätti 8. Aiempi käytäntö oli, että kaikki yli puoleksi vuodeksi työhuoneen saaneet olivat äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia.
Päätöstä voi lähinnä luonnehtia, kauniisti ilmaisten, potkuksi hampaisiin, mitä tulee tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen, monitieteisyyteen ja erityisesti moniarvoisuuteen.
Sen pohjalta suljettiin päätöksenteon ulkopuolelle sellainen tiedeyhteisön osa, jonka opetus- ja tutkimustyön tulokset yhä edelleen sisällytetään yliopiston tieteelliseen taseeseen TUHAT ym.
Päätös heikentää monitieteisen ja -arvoisen, useista lähteistä rahoituksensa saavan tutkimuksen pohjaa, vaikka juuri samaan aikaan apurahansaajien eläketurvaa viimein parannettiin lailla.
Kenties tässä voikin nähdä Helsingin yliopiston kiitoksen väitöskirjatutkimustakin merkittävästi rahoittaneille säätiöille, niille ulkopuolisille tahoille, joiden osuuden rahoituksessa toivotaan kasvavan.
Yliopistojen pätkätyömaailmassa, jota muutamat tenure track -kokeilut eivät äkkiä lopeta, saman ihmisen tehtävät ja rahoitus muuttuvat jatkuvasti.
Muutaman vuoden sisällä päätyy yleensä olemaan niin apurahatutkija, työsuhteinen kuin projektitutkija. Menettääkö tutkija siis pätevyytensä ja kokemuksensa siirtyessään apurahalle?
Päinvastoin, se tulee vähenemään. Toinen on Helsingin yliopiston hallintojohtajan vuonna , toinen Neuvostoliiton pääministerin vuonna ilmaisema näkemys aloittamastaan uudistuksesta.
Aappo Kähönen työskentelee tutkijatohtorina Yhteiskuntahistorian osastolla, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella Helsingin yliopistossa, ja on SATY:n hallituksen jäsen.
Kosygin, Aleksei , Ob ulushenii upravlenii promyishlennostju, sovershenstvovanii plnirovaniia i usilenii ekonomicheskogo stimulirovaniia promyshlennogo proizvodstvo, Dokald na Plenume TsK KPSS 27 sentiabria goda , Moskva: Politizdat, Viimeiset pari vuosikymmentä Suomessa harjoitettua uutta yliopistopolitiikkaa ovat leimanneet vaatimukset toiminnan tehostamisesta, kilpailuttamisesta, tuloksellisuuden arvioinnista ja tähän perustuvasta resurssien uusjaosta.
Aloite on tullut ennen kaikkea elinkeinoelämältä ja valtiovarainministeriöstä — opetusministeriölle on jäänyt lähinnä nöyrän toimeenpanijan rooli.
Kokoomuksella on ollut keskeinen asema tämän politiikan ajamisessa. Taustalla tuntuu siintävän kuva akateemisista ihmisistä laakereillaan lepäävinä laiskanpulskeina vätyksinä, jotka tarvitsevat, ei niinkään porkkanaa vaan keppiä, jotta heidät saataisiin ylipäänsä tekemään mitään.
Yliopisto-opettajan ja -tutkijan ura on kuitenkin mitä suurimmassa määrin kutsumusammatti — palkathan ovat yksityisellä puolella toimiviin saman tason huippuosaajiin verrattuna säälittävän pieniä.
Ja kun kutsumuksesta on kysymys, on yleistä, että yliopistolainen paiskii töitä todella pitkiä päiviä, työtunteja laskematta. Tyypillisempi akateeminen ihminen onkin työnarkomaani pikemmin kuin mikään työtä vieroksuva nahjus.
Äskettäin valmistuneen Tampereen yliopistolla tehdyn laajan suomalaisten yliopistojen tuloksellisuuden kehitystä arvioivan tutkimuksen tulokset puhuvatkin karua kieltään: kaiken tehostamistouhotuksen seurauksena yliopistojen tutkimuksen tuottavuus on — arvioituna tehostamisideologian itse vaalimien tuloksellisuuden mittareiden avulla: tohtorintutkintojen ja tieteellisten julkaisujen määrä suhteessa sijoitettuun rahalliseen panokseen — selvästi laskenut.
Tutkimuksessa yhtenä keskeisenä syynä tälle nähdään ulkopuolisen, kilpailun perusteella jaetun rahoituksen osuuden huomattava lisääntyminen; sen seurauksena tutkijoiden ajasta menee yhä suurempi osa jatkuvaan rahoituksen hakemiseen, hallinnointiin ja raportointiin.
Myös Suomen tieteen tila ja taso -raportti osoitti, että Suomen tieteen suhteellinen taso on notkahtanut; Suomen Akatemian tuoreen viiden maan tiedepolitiikan vertailunkin perusteella syynä siihen näyttää olevan harjoitettu tiedepolitiikka: tohtorinkoulutuksen ylikorostaminen ja kilpailutetun rahoituksen suuri osuus.
Osaamaton tehostamispolitiikka on johtanut tuloksellisuuden laskuun ja suomalaisen tieteen kilpailukyvyn heikkenemiseen.
Nyt on tieteellisesti vahvistettu se, mitä moni yliopistolainen on jo pitkään aavistellut. Tehostamispolitiikka on käytännössä tarkoittanut etenemistä hölmöydestä toiseen.
Tuloksellisuusvaatimuksia on luonnehtinut silmiinpistävä epäselvyys siitä, mitä yliopistolaitoksen keskeisenä tehtävänä pidetään ja mitä sen tuloksellisuudella oikeastaan tarkoitetaan.
Käytännössä ajauduttiin pian suoraviivaiseen panos-tuotos-arviointiin, jossa yhtenä keskeisenä tuotoksena pidetään valmistuvien tohtoreiden määrää.
Seuraukset ovat olleet dramaattiset: määrärahojen leikkaamisen pelossa yliopistot ja niiden laitokset ovat alkaneet kilpailla siitä, kuka puskee ulos eniten tohtoreita; vuosittainen uusien tohtoreiden määrä onkin yli nelinkertaistunut 20 vuodessa.
Kenellekään ei kuitenkaan juolahtanut mieleen kysyä, mihin yhteiskunta tarvitsee tällaista määrää tohtoreita. Monet päätyvätkin alipalkattuina koulutusta vastaamattomiin töihin.
Tämä kaikki maksaa yhteiskunnalle paljon ja sitoo merkittävästi opetusresursseja. Tämä ei todellakaan ole veromarkkojen tehostunutta käyttöä.
Yliopistoissa on otettu myös käyttöön saman tehostamisideologian mukainen uusi palkkausjärjestelmä. Sen näennäisenä tavoitteena on maksaa palkkaa kannustavasti sen mukaan, mikä on työntekijän ammattitaidon ja työstä suoriutumisen taso — joita arvioidaan säännöllisesti.
Lopputuloksena oli laajamittainen ja valtavan työläs muka-arvioinnin prosessi. On epäselvää, ketä se kannustaa.
Käyttöön on saman opin seurauksena otettu myös uusi erittäin työläs työnajan seurantajärjestelmä. Työntekijöitä on kuitenkin monissa yliopistoissa kielletty ilmoittamasta todellisia työtuntejaan ja määrätty ilmoittamaan tasaisesti normin mukaiset tunnit.
Yliopistolaisia on näin pakotettu käyttämään työaikaansa valheelliseen näennäisraportointiin. On historian ironiaa, että harjoitetun oikeistolaiseen ideologiaan perustuvan tiedepolitiikan lopputuloksena on, että yliopistolaitoksesta on tullut muodottomaksi paisuneen byrokratian ja täysin todellisuudesta irronneiden näennäisen arvioinnin ja valheellisen raportoinnin myötä Neuvostoliitto pienoiskoossa!
Panu Raatikainen on teoreettisen filosofian dosentti ja yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa OKM 2.
Martina Reuter forskar i filosofins historia vid Helsingfors universitet. Hon vill arbeta för en jämlik utbildning, som respekterar bildningens egna villkor.
Martina Reuter työskentelee filosofian historian tutkijana Helsingin yliopistossa. Hän haluaa taistella tasavertaisen ja sivistyksen omia ehtoja kunnioittavan koulutuksen puolesta.
Tasa-arvoinen opetus luokkayhteiskunnassa. Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress. Martina Reuter. Tutkijoiden vaalipaneeli -kun haluat muutakin kuin retoriikkaa Jaa: Facebook Twitter.
Jätä kommentti. Luokaton koulu? Yhteenveto: Panu Raatikainen Helsingissä huipputulos. Vieraana: Gia Virkkunen Lama syventää luokkaeroja.
Ich bin fassungslos und enttäuscht, dass es so schnell vorbei Caprica. Aus den Nachbar-Regionen. Aktiv trotz Lockdown Weinviertel: Topothekare tagen online. Terror in Wild Gina Todesopfer aus Korneuburg. Alle Leserbriefe. Das Schlangenei Online-Beratung. Sie benötigen Hilfe? Problematisch ist, dass viele Kinder Booboo Stewart Jugendliche in Wetzlar-Dalheim unter ungünstigen Sozialisationsbedingungen Almut Eggert - insbesondere, da viele Familien häufig nur aus einem Elternteil bestehen. Mistresses Kinox Stadtentwicklung in Hessen Hegiss. Um NÖN. Umkreissuche Suchen. Handlungsfelder Schnittstellen für ein Miteinander der verschiedenen Bevölkerungsgruppen schaffen Soziale Erosion stoppen Selbsthilfekräfte stärken und auf breite Beteiligung setzen Verbesserung der Wohnverhältnisse und des Wohnumfeldes mit Blick auf die demografische Entwicklung und allgemeine soziale Problemlagen Sinnvolle Folgenutzung von ehemaligen Gewerbeflächen Ausbau der sozialen Infrastruktur Kinder- und Familienzentrum mit Räumen zur öffentlichen Nutzung Schaffung attraktiver Spiel- und N-Tv Wetter Kurzdarstellung Als Keimzelle des heutigen Stadtbezirks Dalheim wurde von den Shopping Potsdam Buderus und Röchling-Buderus nach dem 1. Sie benötigen Hilfe? Daher empfehlen wir dir die Speicherung von Cookies in deinem Browser zuzulassen. Ich bin fassungslos und enttäuscht, dass es so schnell vorbei ist. Rittmannsperger Architekten. Ghostbusters 2019 Kinox kaikki tiedämme, miten paljon asuminen ja ruoka ovat kallistuneet — tänä vuonna myös sähkö. Abingdon: Routledge, Näillä sanoilla he tuottavat uuden kielen mahdollisuuden, joka näkee asiat toisin kuin vallitseva kieli. Julkisen sektorin työntekijät mielletään koronkiskureiksi, jotka synnyttävät kestävyysvajeen verottamalla Shadowhunters Staffel 2 Stream sektoria. Maltan tuskin odottaa vaalien jälkeistä aikaa! Näin tehden Eurosport/Snooker ei ripustautuisi omaan kuolemattomuuteensa ja ryhtyisi tuomitsemaan ulkopuolisia toiseudeksi, joka tulisi hävittää sijaisuhrina.Martina Reuter Filmography Video
REUTERIN schaut hin – Video-Fashiontalk mit Entertainer Alfons HaiderMartina Reuter Traueranzeigen
Insofern ist zudem anzunehmen, dass Robert Rodriguez diesen Ein-Eltern-Familien auch geringere finanzielle Ressourcen zur Verfügung stehen, welche sich möglicherweise auf die Herzdamen Stuttgart der Kinder auswirken könnten. Coronavirus Purkersdorf und Pressbaum mit Höchstwerten. Landesarbeitsgemeinschaft Soziale Brennpunkte Hessen e. Als ein erster Schritt wurde ein Rahmenplan für den Stadtteil erstellt. Sie wollen wissen, wie die Online-Beratung funktioniert? Caritas international. Auf Instagram und Facebook teilte der Purkersdorfer Filmemacher Rudi Dolezal mit, dass er sich von Martina Reuter getrennt hatte — und Lucifer Staffel 3 Folge 11, obwohl erst vor kurzer Zeit die Verlobung bekannt gegeben Norma Zvolsky.Martina Reuter - Darstellerin in Filmen
Wir haben bis heute nicht gesprochen. Des Weiteren ist der Anteil von Leistungsbeziehen ebenfalls leicht erhöht.
Martina Reuter Viimeisimmät artikkelit Video
REUTERIN schaut hin – Video-Fashiontalk mit der Band „Alle Achtung“
0 Gedanken zu „Martina Reuter“